perjantai 29. joulukuuta 2017

Race to 50 000





Jos haluat päästä johonkin, aseta tavoite! Mitä konkreettisempi, sen parempi. Ei sillä, että luvut tietokoneen näytöllä olisivat sieltä konkreettisimmasta päästä, mutta ne ovat ehdottomasti seurattavissa ja niillä on motivoiva vaikutus.

Tavoite: 50 000 € sijoitussalkku vuoden 2019 loppuun.

Maaliin on siis n. 2 vuotta aikaa, ja saavutettavaa on n. 15 000 €. Ilman tuottoja se tekee n 625 € / kk. Mikäli pörssit jatkavat nousuaa, tavoite on hyvin mahdollinen. JOS taas pörssit alkavat valumaan tasaisesti alas, tavoite on erittäin haasteellinen.

Mutta, yksinkertainen ja selkeä tavoite. Tästä on nyt muutama kuukausi mennyt, ja tuo muutto uuteen asuntoon kaikkine kuluineen ja uusine hankintoineen vähän notkautti mukana pysymistä. Uskon kuitenkin alkuvuodesta kurovani tavoite-etumatkan kiinni ja painelevani ohitse.

Vaikkakin jatkossa seuraan varallisuuttani myös kokonaisuutena, josta tämän arvopaperisalkun osuus on suhteellisen pieni, haluan kilpailla muita talousbloggaajia vastaan nimenomaan arvopaperimarkkinoilla ja osake/rahastopoiminnoilla. Haluan jatkossakin tietää, mikä olisi ollut parasta tapa sijoittaa, ja kuka on onnistunut siinä parhaiten. 


Millaisella strategialla lähden hakemaan tuottoa?

Strategia muiden voittamiseen on siinä mielessä vähän "riskialtista", että pidän korkopainon korkeana ja odotan markkinoiden jonkinasteista alennusta. Eli jos (kun?) markkina ei laskekaan, tulen häviämään kilpajuokussa muille sijoittajille. Jos taas pörssissä on droppeja ja selkeitä ostopaikkoja, uskon pelivarani ja riskini antavan minulle etua tällaisissa tilanteissa.

Toisin sanoen Bank Norwegianissa lepuuttamani kassa on tavallaan käteistä (jolle saan talletuskorkona 1,75 % korkoa), jotka odottavat penetraatiota oikeisiin osakkeisiin.

Ilman tuottoa en suinkaan ajatellut kuitenkaan olla, vaan sitä olisi tarkoitus saada (markkinatilanteen pysyessä nousukkaana) Seligsonin passiivisista rahastoista sekä oikeilla osakevalinnoilla. 


Allokaatio vuoden 2017 lopussa


torstai 21. joulukuuta 2017

Esteettisen kaunis kuvaaja

Kauniit värit, symmetrinen rytmi, säännöllisyys.. Siinä on kauniin kuvaajan ainekset, ottamatta kantaa tietenkään itse sisältöön. Joskin sekin on sinänsä kaunista. Aloitin sijoittamisen vuonna 2011, jolloin osakemääomani oli n. 3000 €. Sen jälkeen olen pyrkinyt laittamaan kuukausittain pienen suman (tai no, 500€/kk -tavoite ei nyt kovin pieni ole) kasvamaan korkoa korolle osakemarkkinoille. Kuvaajasta on vuoden 2014 alusta napattu yksi 5 000 € siivu, jolla hankin purjeveneestä 1/3.

Trendi on ollut mukavan kasvava, joskin viime vuosina säästösummat ovat olleet käytännön syistä minimissään. Kahden viimevuoden 'pääoman lisäyksen' on käytännössä aiheuttanut sijoitusasuntoni lainan lyhennykset sekä siitä saamani myyntivoitto viime kesänä.

Mielenkiintoista on, että kun vuonna 2011 kun aloitin sijoittamisen, kurssit laskivat ihan huolella, indkesini näyttäen n. -40%. Sen jälkeen joka vuosi sijoitukseni ovat nostaneet arvoaan.

Tämän seitsemän vuoden aikana olen laittanut kuukaudessa keskimäärin 330 € (3951 € / vuosi) sijoituksiin. Salkun vuosikasvuvauhti on ollut keskimäärin 5 300 € (442 € / kk).  Toisin ilmaistuna jokaista säästöön laittamaani 100 euroa kohden sijoitukseni arvo on kasvanut 35 €. (+35%!)

Tässä on tietoinen hämy: Tässä peilataan tuottoa kuukausittaiseen lisäyssummaan, kun sitä pitäisi verrata kokonaispääomaan. Näin ilmaistuna tuottoprosentti näyttää aika kovalta, joskaan se ei kerro mitään pääoman tuottoasteesta.

Mukavaa joulun odottelua kaikille!

-J-

maanantai 18. joulukuuta 2017

Onko purjehdus kallista?

Olen törmännyt monta kertaa keskusteluissa siihen mielikuvaan, että purjehdus on kallista. Oletus perustuu siihen, että ensinnäkin purjeveneet ovat kalliita, ja kaikki siihen liittyvät hankinnat, ylläpito yms. ovat kalliita.

Olemme pitäneet tuosta meidän veneestä ja sen käytöstä suhteellisen tarkkaa kirjaa kuluista, jotan olen _aika hyvin_ kartalla siitä, mitä tälläinen purjehdusharrastus maksaa.

Tausta: Meidän vene on siis kolmen kaveruksen kimppavene, jota voi suhteellisen vapaasti käyttää. Veneen käyttöaste ei ole ollut kova, joten viikkoja ei ole ollut tarvetta jaella, vaan veneen on saanut käytännössä aina käyttöön kun on halunnut. Olen myös ollut siinä mielessä onnekas, että muiden osakkaiden perheet eivät ole lämmenneet ajatukselle lomapurjehduksista, joten ainoastaan oma talouteni on käyttänyt venettämme pidemmillä lomapurjehduksilla.

Numeroita

Vene: S/y Wilma (29 jalkainen Ohlson, vm. 79)
Hankintahinta: 15 000 €

Veneessä on seisomakorkeus, pieni keittiö, nukkumapaikat viidelle, olohuone/salonki, keulahytti, vesivessa, äänentoisto, painevesi yms. Vene on siis asuttava, ja sielä voi kivuttomasti viettää aikaa vaikka viikko tolkulla. Vene on erinomainen vaihtoehto kiinteälle kesämökille, ja maisemaa voi vaihtaa tarvittaessa vaikka joka päivä.. Tai vastaavasti kököttää jossain kivassa saaressa/satamassa vaikka koko kesä.


Kulut: (Otanta 5 vuotta, 2013 - 2017)


Ylläpidon muodostaa kolme kategoriaa: Kiinteät kulut, huolto sekä muut kulut/hankinnat. Kiinteät kulut muodostuvat pakollisista vuosikuluista, joita ovat venepaikka ja talvisäilytyspaikka, taajuusmaksu (VHF-radiolle), vakuutus sekä nosto ja lasku. Tämä on haukannut keskimäärin 870 € / vuosi.



Huoltoon taas kuuluu kaikki purjeiden huollot, moottorin huolto suodattimineen, sammuttimien huollot, kaikki pensselit ja maalit, vahat yms. Näihin on kulunut keskimäärin 545 € / vuosi

Hankintoihin taas jää kaikki muut hankinnat ja pikkukulut. Näitä ovat mm. plotterin hankinta, uusi vhf-radio, kaasugrilli, uudet matot, köysiä, istuinalusia yms. Hankinnat olivat suurimmillaan ensimmäisenä vuotena, mutta keskimäärin sinne on kulunut rahaa keskimäärin 437 € / vuosi.

Viime vuosina ylläpitoon on mennyt rahaa reilut 1500 € / vuosi, mutta keskimäärin hankintoineen tämän viiden vuoden aikana Wilman ylläpitoon ja hankintoihin on mennyt 1853 € / vuosi.

Minun osuuteni tästä on siis kolmasosa: 618 € / vuosi.

Olemme myös pitäneet kirjaa veneen käytöstä. Olen pyrkinyt tekmään veneellä aina kahden viikon lomapurjehduksen, ja sitten jonkun verran päiväpurjehduksia. Jos olemme osakkaiden kanssa veneilemässä, näitä merkitään kuluihin pienennettynä.

Tämän viiden vuoden aikana olen viettänyt veneellä 86 vuorokautta. (mukana myös yksittäisiä päiviä). Tämä tarkoittaa sitä, että veneilyharrastuksen hinta on minun kohdaltani maksanut n. 36 € / veneellä vietetty vuorokausi.

Tiivistettyvä: Veneen hankintahinta minun osaltani oli 5 000 € ja sen käyttö n. 600 € / vuosi.

Onko purjehdus kallista? Kaikki on suhteellista, mutta kyllä tämä minun mielestä on joka pennin arvoista. Vai miltä maistuisi kesäloma tällaisissa maisemissa:


S/y Wilma (Ohlson 29 vm. 1979)


Auringon laskut ovat kauniita merellä

Rauhalliset saaret ovat purjehduksessa isossa roolissa

S/y Wilma

Grillaus toimii myös merellä

Purjeveneellä tulee käytyä myös paikoissa, joissa ei normaalisti tulisi kyllä käytyä.. Tai päästyä. 

Purjehdus spinaakkerilla on oma taiteenlajinsa


Veneympäristö lisää ruokaan makukerrointa

Hanko on vakiopaikkamme matkalla Helsingistä saaristomerelle

Voit valita kohteeksi rauhallisen saaren...
..tai sataman, jossa on elämää ja paljon muitakin veneilijöitä.











maanantai 11. joulukuuta 2017

Salkku vs. Varallisuus

Otin tuossa uudessa seurannassa primääriseksi seurannan kohteekseni varallisuuden. Toki seuraan myös salkkuani tarkasti, koska sen allokointihan se juttu on. Varallisuuteni kun koostuu suurimmaksi osaksi asunnosta, ja sen arvon seuraaminen on suhteellisen epämääräistä tarkkaan Salkun arvoon verrattuna.

Miksi koko varallisuus?

Ensinnäkin, se on henkisesti mukavampi nähdä, kun varallisuus on selkeästi isompi kuin pelkkä salkku. Toisekseen varallisuuden kasvaminen on nopeampaa, kun siihen lasken mukaan myös asuntolainani (ja sen lyhenemisen).

Perheellisenä tuo asunnon osuus varallisuudesta on todella iso. Pieni paritalon puolikas haukkaa kakustani kevyen 80% viipaleen.

Jos asiaa tarkastelee tästä näkökulmasta, tarkoittanee tämä sitä, että salkun ja osakkeiden osuus on  kokonaisuudesta pieni. Tällaisen salkun riskinsietokyky pitäisi nykyisestä korkeasta viritellä vieläkin korkeammalle. (Lue. korot salkusta VEKS!)

Tästä on 'skenessä' paljon eriäviä mielipiteitä, että kannattaako tai pitääkä (tai jopa saako) asuntoa laskea mukaan varallisuuteen..

Mitä mieltä sinä olet?

-j-


torstai 7. joulukuuta 2017

Menojen seuranta

Ajattelin pitkästä aikaa alkaa seuraamaan taas menojani. Kulutustottumukseni on viime vuosien aikana ollut todella leväperäistä. En ole seurannut mihin rahaa menee, ja olen ostellut yleensä usein sen mitä olen halunnut ilman sen suurempia pohdintoja - ja siten väkisinkin tullut ostettua turhaakin tavaraa.

Koska vaihdoin pankkini juuri Nordeaan (OP:sta), niin heillä ei ole tarjota aplikaatiota, jolla seurata automaattisesti kulutusta. Googlailin, jonka jälkeen tein emppiirisiä kokeita. Päädyin seuraavaan taloudenseuranta-aplikaatioon:

Money manager

Linkki appiin Google Playssä

Vielä en ole vielä saanut fiksua vertailukelpoista dataa, kun appi on ollut käytössä vasta marraskuun.

Uskon, että jo pelkkä kulujen seuraaminen johtaa siihen, että kulutukseni pienenee automaattisesti. Mutta kuvaajien näkeminen omilla silmillä myös auttanee siihen, että kulut jatkavat myös laskuaan.

Appi itsessään on näppärä ja siinä saa hyvin kategoroitua tilit ja menot yms, ja kuvaajat on havainnollistavia. Ainut vaan, että tosiaan jokaisen menon nappaaminen appiin vaatii vähän tavan totuttelua, ja välillä väkisinkin jää joitain tilitapahtumia kirjaamatta. Kuun lopuksi, jos(kun) on eroavaisuuksia tilillä ja apissa, kirjaan tämän "hävikiksi" :)

Sen lisäksi, että menot pienenevät seurannan myötä, näen myös konkreettisemmin, mihin massini hupenevat. Olen kategorioinut joitain menoluokkia, joista sitten näen mikä rahaani eniten syö. Näitä ovat mm.


  • Yhteiset menot / S-kortti 
  • Investoinnit / asuminen
  • Harrastukset
  • Vaatteet 
  • Hävikki
  • Työpaikkaruokailu
  • Humputtelu
  • Matkustelu
  • Laina
  • yms..

Meillä on käytössä tosiaan yhteinen tili, johon siirrämme kuukausittain x summan rahaa. Sieltä voimme sitten maksella esim. kaupassa ostokset. Molemmilla kortit samaan tiliin. Investoinnit taas pitää sisällään isompia hankintoja, kuten pesukoneet ja soffat yms ei-jatkuvaa menoa. Harrastuksiin kuuluu salibandy, RC-ostokset ja musisointijutut yms.

Humputtelu pitää sisällään illanvietot yms. Hävikki taas on inhimillinen tekijä, joka aiheutuu siitä, että en millään vielä muista merkitä appiin kaikkia menojani, ja kun kun tarkistan saldot tililtä ja applikaatiosta, niissä on cap, jota kutsun hävikiksi. Kohtia on vielä suht. paljon, mutta niiden osuus on aika pieni, en ala niitä tähän nyt listaamaan..

JOS tahdon vetää minimikululuilla, periaatteessa kuluja aiheuttaisi vain työpaikkaruokailu ja S-kortti. Ja laina. Muut sektorit ovat enemmän tai vähemmän "elämänlaatua".

Marraskuussa näihin em.  'pakollisuun' kohtiin meni ainoastaan 37 %, eli parannettavaa on reilusti. Toki, tässä on mukana jonkin verran isompia investoineja, että parannusta on tulossa reilusti. Mielenkiinnolla odotan, kuinka paljon pystyn tiukentaa tuosta 'turhuudesta'.

-j-





perjantai 1. joulukuuta 2017

Kuukausikatsauksen vastaisku

Uusi kuukausikatsaus, Kuukausikatsauksen paluu, viimeinen kuukausikatsaus.. Ja mitäs muita hauskoja liityntöjä saisi Star Warssiin näin uuden elokuvan ensi-illan lähettyvillä?

Joka tapauksessa, tässä kuukausikatsaus piiitkästä aikaa. Olen hylännyt vanhat taulukot ja seurannat, koska siellä alkoi olla jo vähän liikaa dataa ja sen käytettävyys oli huono. Se ei enää toiminut niin kuin toivoin, eikä ajanut asiaansa. Nykyinen seuranta on yksinkertainen ja simppeli, ja sen tarkistustaajuus on 1/kk, ei joka päivä.

Marraskuun tuotto: -0,85 %
Varallisuuden muutos: -76 €
Velka-aste: 0,63

Lisäys: 300 €.

Näissä katsauksissa on tarkoitus jatkossa seurata kuukausittaista sijoitusten tuottoa sekä varallisuuden kehittymistä. Varallisuuden kasvua auttaa siis asuntolainen lyhennys sekä sijoituksiin laitetut rahat.

Nykyinen likvidien varojen allokaatio on karkeasti seuraavanlainen:

Korot / Norwegian (1,75 %): 50 %
Passiiviset indeksit / Seligson: 25 %


Suorat osakkeet yms. kikkailut: 25 %

Korkojen osuus on toistaiseksi korkea sen takia, että alkuvuodesta tekemäni myynnit (asunto ja arvopaperit) sisälsivät myyntivoittoa sen verran, että tulossa on pian isot veromätkyt. Osaksi myös sen takia, että olen vähän (tuottojen menetyksenkin uhalla) odotellut pörssissä droppia ja hyviä ostopaikkoja.

Nämä ovat näitä strategisia valintoja.




Race to 100k

Monet seuraamistani bloggareista ovat puhkaisseet 100k rajapyykin. Osa jo aikoja sitten, osa ihan vastikään. Oma rajapyykkini on vielä kaukana edessä, mutta siellä se siintää tulevaisuudessa. Tätä tavoitetta tulee tosin rumasti blokkaamaan ne tulevat veroseuraamukset, joita ei ole vielä mukana tässä. 1/4 katoaminen salkusta olisi jokaisella säästäjälle ikävä takapakki.