Välimerelle purjehtimaan - Mitä se vaatii?

Klementin - Meidän vuorkavene Kroatiassa

Purjehtimaan välimerelle, kirkkaisiin ja lämpöisiin vesiin kavereiden kanssa. Kuulostaa näin yhtäkkiä aika elitistiseltä ja porvarilliselta. (Ainakin omaan korvaani) Itse en todellakaan kuulu ko. yhteiskuntaluokkiin, mutta silti; Been there and done that!

Onhan tuo purjehtiminen kyllä mukavaa puuhaa. Tuskin paljoa valehtelisin jos väittäisin sen olevan parasta puuhaa, mitä ihminen voi tehdä housut jalassa. 

Asiaan

Toimenpiteenä purjehtiminen välimerellä on suht. yksinkertaista; Päätät paikan minne haluat, selailette netistä charterfirmojen (vuokravenefirmat) tarjontaa, ja pistät maililla tarjouspyynnön. Hintahaarukka veneissä liikkunee vähän reilusta tonnista ylöspäin; Ajankohdasta (keskikesällä kalleinta, sykyllä halvempaa) ja veneen koosta riippuen.

Tuollainen 5+ vuotta vanha, 40-43 jalkainen vene (Meillä 43 jalkaa, 4x 2 hengen hyttiä)  maksaa syyskuussa (jolloin vielä mukava sää, ~20-25C) sellaiset vähän reilu 2000e. Koko porukalle jaettuna se tekee 250e / persposkipari. Lennot tähän päälle, ja koko lystille tulee hintaa alle 500e.

No, mitä tuollainen veneen vuorkaus vaatii?

Vuokrafirma vaatii veneen kipparilta jonkun virallisen dokumentin, että osaat käsitellä suht. arvokkaita veneitä. Suomalaisten tapauksessa se on kansainvälinen huviveenkuljettajankirja*. Tämän lisäksi jollakin miehistön jäsenellä tulee olla SRC**, eli rannikkolaivurin radiolupa.

Nämä dokumentit tarkistetaan ennen veneen luovutusta.

* TraFi, Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää. Tämä vaatii joko päällikkötutkinnon tai jonkun auktorisoidun henkilön todistuksen ko. henkilön veneilytaidoista. Lisäksi teoriataidot todistetaan rannikkolaivurin papereilla.

** Viestintävirasto myöntää. Vaatii käytännössä vain yhden kokeen ja that's it.

Sitten vain hommaat porukan, lennätte paikalle ja nautitte. Tässäpä se yksinkertaisuudessaan.

Primostenin kaunis ranta ravintolan terassin vieressä

Meikäläisen purjehdusreissu meni öpaut näin

Katselin netistä hyviä paikkoja ja reittisuosituksia. Tämä siis joskus keväällä. Kun löysin hyvän paikan, laitoin tarjouspyynnön charteryritykselle. Sen saatuani aloin soittelemaan kavereille, että kiinnostaisko viikon seiluu Kroatian rannikkolla. Hyvä porukka kun oli kasassa, vahvistus charterfirmalle, että täältä tullaan.

Maksaminen tapahtui kahdessa osassa, ja sinne piti lähettää miehistöluettelo passinumeroineen yms.

Syyskuussa sitten siivet alle, ja Kroatiaan. Itse menimme muutamaa päivän ennen veneen luovutusta, ja pyörimme Splitissä. La sitten saimme veneen, ja osa porukasta tuli silloin myös paikalle. (Ja vielä osa seuraavana päivänä).

Purjehdimme, uimme, kävimme erilaisissa satamissa ja kohteissa. Kohokohtina mainittakoon viininmaistajaiset jonkun paikallisen viinitilallisen pariskunnan tuvassa ja Krkan luonnonpuiston mahtavat vesiputoukset. Loma oli monipuolinen, joskin omaan makuuni ohjelmaa oli hieman liikaa. Olisin ehkä vähän enemmän voinut vain chillailla. Toisaalta, kolikoilla on kaksi puolta; Noita kohteita ei olisi sitten nähnyt, jos olisi vain chillaillut.

Trogirin pieni linnoitus

Krkan luonnonpuiston vesiputouksia